I Maagikko auttaa suuntaamaan energiaa

Sain joululahjaksi loistavan kirjan Jonatahn Strange ja Herra Norrell. Kirja sijoittuu 1800-luvulle ja kertoo siitä miten kaksi miestä palauttavat käytännön magian takaisin Englantiin, jossa magian harjoittaminen oli jo taantunut vanhojen herrasmiesten harrastukseksi ja teoreettiseksi höpinäksi siitä mitä magia on joskus ollut. Koska en halua pilata muiden lukunautintoa jääkööt juonipaljastukset tähän. Kirjassa kuitenkin käsiteltiin mitä mielenkiintoisempia aihepiirejä ja rupesin pohtimaan mitä magia oikeastaan on. Päädyin siihen, että magia on mielikuvien aikaansaamaa energiaa, jota hallitaan jollain tavoin tietoisesti ja jonka avulla aiheutetaan muutos. Tietoisesti mielikuvia voidaan tuottaa mm. myyttien avulla. Voidaan siis hyvinkin ajatella, että tarotkortteihin sisältyy tietynlainen maaginen ulottuvuus. Jokainen kortti edustaa Arkkityyppiä eli myyttistä mielikuvaa. Myyttiset mielikuvat taas herättävät meissä useimmiten tiedostamattoman voimakkaan tunnereaktion. Voidaan ajatella että myytit siis toisinsanoen edustavat tietyntyyppistä energiaa. Eivätkö kortit silloin ole käytännön magiaa, saavathan ne aikaan muutoksia tunnereaktioiden kautta?

Tätä tahdon avulla aikaan saatavaa muutoksen voimaa symboloi tarotpakassa Maagikko. Maagikko edustaa positiivista, maskuliinista jang-energiaa eli aktiivista maskuliinista voimaa, käytännön magiaa. Kirjan luettuani voisin miltei nähdä maagikon kortissa Jonathan Strangen hahmon, huimapäisen rajojaan etsivän okkultistin. Maagikon kortti edustaa luovaa kipinää. Hän edustaa meidän tietoisuuttamme ja niitä voimia tai vastavoimia joiden avulla vaikutamme elämäämme. Pääasiassa näkisin, että kuten magiassa, vaikutamme myös elämässä ensisijaisesti tahdonvoimallamme. Tahtominen vaatii keskittymistä. Meidän on keskitettävä voimavaramme yhteen pisteeseen, jotta saamme aikaan halutun vaikutuksen. Tämä edellyttää omien kykyjemme ja lahjojemme huomaamista ja käyttämistä. Minulla on tapana olla ahne ja hajoittaa energiaani usean eri asian parissa työskentelyyn. On täysin luonnollista että sekä väsyn että saan aikaiseksi suunnattoman stressin itselleni. Maagikon kortti opettaa valitsemaan yhden polun ja kulkemaan sen loppuun perille päästäkseen.

Oikeastaan se rotko jonka partaalla Narri ja myös minä olimme edellisessä kortissa ylitetään tekemällä päätös energian suuntaamisesta kuilun ylittämiseen. Enää ei ole kyse hypystä tuntemattomaan vaan päämäärä on selvillä. Asiat ovat tässä välillä jo saaneet muotoa, muttuneet konkreettisemmaksi. Ideat ovat alkaneet muotoutua. Musta ja valkoinen yhdistyvät, kun maagikko vetää hatustaan valkoisen kaniinin, kanin joka silmiemme edessä saa hahmon muuttuen mielikuvasta todelliseksi eläimeksi. Idea tulee todeksi, kuten kani, jonka näemme nousevan esiin tyhjästä silinterihatusta. Minun tulevaisuuteni on hahmottumassa omien silmieni edessä kun olen päättänyt astua seuraavan askeleen. Energia on pantu liikkeelle.

Maagikon edustama energia on hyvän ja pahan yläpuolella. Hänellä on moninaisia kykyjä, pimeyden ja valon voimia ja hän käyttää niitä tahtoessaan. Maagikon lailla myös ihmisellä uskotaan olevan valoisat ja pimeät puolensa. Uskon oikeastaan siihen, että valo ja pimeys ovat vain nimiä joilla tarkoitetaan ilmiselvää tai vielä salattua aspektia eri asioissa. Yöllä pimeys loihtii eteemme metsäpolulla kuviteltuja hirviöitä, jotka päivän valolla tietoisuuteen tullessaan paljastuvat kaatuneiksi puiksi ja kiviksi. Teoissammekin on kaksi puolta. Kun päätän lähteä opiskelemaan teen ilmiselvän päätöksen jonka seurauksena oletan olevan oman ammattitaitoni syventäminen ja työllistyminen valmistuttuani. Koituuko tästä pitkällä tähtäimellä hyvää vai pahaa selviää vasta, kun tiedän tekojeni lopulliset vaikutukset. Siihen asti elän omien kuvitelmieni ja oletuksieni varassa.

Tämän takia olenkin usein valintatilanteessa suunniltamme. Haluan viimeiseen asti pakoilla vastuuta ja pelkään tekeväni väärän valinnan. Horjun kuilun partaalla kykenemättömänä antamaan asioille tarvittavaa sysäystä, joka saisi välttämättömän muutoksen tapahtumaan ja sysäisi minut rotkon toiselle reunalle jatkamaan matkaani. Tämä on pään pensaaseen työntämistä ja tiedän sen varsin hyvin. Oikeastaan en edes voi tehdä väärää päätöstä, sillä kaikilla asioilla on kaksi puolta, jotka olematta hyviä tai pahoja yksinkertaisesti vain ovat olemassa. Mikään tässä maailmassa ei ole yksiselitteisesti hyvää tai pahaa, hyvä ja paha ovat ihmisten luomia määritelmiä. Jos teen valinnan siitä, että suuntaan energiaani jatkamalla opintojani teen vain valinnan. Ei siis ole aihetta paniikkiin. Kolikolla on aina kaksi puolta riippumatta siitä minkä kolikon valitsee. Voin selvittää valintani seuraukset vain toteuttamalla suunnitelmani ja nyt on tullut aika tehdä se ja vetää pää pois pensaasta. Maagikko saa avaruudessa leijuvat ideat toteutettua käytännössä, joten aloitan seuraavan urakkani ja tarttun jälleen oppikirjoihin. Ehkä repussani on hitunen sitä narrin optimismia, mutta odotan yleisön hämmästynyttä henkäystä kun viiden vuoden kuluttua vedän kaniinin hatusta ;)